Gyula Krúdy: Punaisen härän majatalo (Atena 2009)

”Pidän vanhoista taloista. Entiset asukkaat puhuvat täällä, sillä vainajat ovat jättäneet äänensä seinille.” (s. 23)

Tämä yksi lause kuvaa mielestäni hyvin sitä tunnelmaa, mikä vallitsee unkarilaisen Gyula Krúdyn (1878-1933) novellikokoelmassa Punaisen härän majatalo (Atena 2009) – utuinen, mystinen, nostalginen, pysähtynyt. Teoksen kääntäminen on oikea kulttuuriteko jyväskyläläiseltä kustantamolta.

Kirjaan on koottu 17 lyhyttä, keskimäärin seitsemän sivun mittaista novellia. Useimmissa novelleissa esiintyy merenkävijä Sinbad. Hän eli aikana, jolloin unkarilaiset saivat valita itselleen oman nimen ja jolloin Unkarissa luettiin ahkerasti Tuhannen ja yhden yön tarinoita. Naiset rakastavat Sinbadia – ja hän rakastaa naisia. Keskeishahmo kulkee vuosisadan vaihteen Unkarissa ja tapaa rakkauksiaan. Osan heistä elävinä, osan kuolleina.

Novellit rakentavat kuvan Sinbadista miehenä, joka muistelee lämmöllä rakastamiaan naisia, toisia isällisellä rakkaudella ja nuhtelee niitä, jotka ovat päätyneet tekemään tyhmyyksiä epäonnistuneen rakkauden vuoksi. Kuoleman läsnäolo riippuu tarinoiden päällä sumuisena häivähdyksenä, pelkkänä aavistuksena.

Novelleissa sekoittuu elämä ja kuolema, rakkaus ja kaipaus. Rakkaus ja elämän kestänyt kaiho ei pääty kuolemaan, vaan kurottuu vielä haudankin takaa muistuttamaan jälkipolvia, kuten novellissa ”Hulluutta haudan takaa”. Myös Sinbad tulee kuolemansa jälkeen paikkoihin, joissa eli onnellisia hetkiään – eli joissa tapasi elämänsä naisiaan. Teoksessa kuolema ei ole päätös, vaan jonkinlainen nostalginen tila.

Etenkin vaikutuksen teki novelli nimeltä ”Kevät”, joka kertoo kenraaliluutnantin rakkaudesta ruokaan ja hiljaisen naisen rakkaudesta kenraaliluutnanttiin. Mies ei naisesta välitä, ja nainen saakin tähän yhteyden viekkaasti vain ruoan kautta. Kannen kaunis kuva on kuvitusta juuri tälle mestarilliselle novellille rakkauden oikukkaasta luonteesta.

Kuten aiemmin mainitsin, koko teos huokuu menneen ajan uneliasta tunnelmaa. Krúdyn kieli on kauniin lyyristä, mikä tukee novellien rakennetta:

”Se oli tyypillinen laaksojen kaupunki, vuorten saartama, ja jos sellainen kaupunki kerran nukahtaa, se uinuu satoja vuosia. Tämän olivat saaneet aikaan muinaiset kuninkaat, joita paikka ei syystä tai toisesta miellyttänyt, niinpä he eivät enää tukeneet kaupunkia. Mitä pikkukaupungille tapahtuu, jos se ei enää miellytä kuningasta? Se tulee surulliseksi ja nukahtaa; syvään uneen vaipuneena se odottaa, että kuningas olisi taas suosiollinen, niin että kaupunki havahtuisi ja alkaisi elää.” (s. 98)

Nämä mystisen utuiset ja suorastaan mieltä kiihottavan eksoottiset tekstit toimivat paremmin kokoelmana kuin yksittäisinä novelleina. Tämä johtuu luultavasti siitä, että näissä novelleissa juoni on taka-alalla, jos minkäänlaisessa roolissa. Tekstit keskittyvät tunnelmiin ja hetkiin, ei tapahtumiin ja juonenkäänteisiin. Näin ollen tyyli on vahva, mieleen painuu tapahtumien sijasta yksittäiset tunnetilat. Ne hetket, jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen.

Novellien suomentaja Hannu Launonen kertoo jälkipuheessaan Krúdyn saaneen kansainvälistä huomiota novelleillaan verrattain myöhään. Tämä on hassua, sillä Krúdyn tuotanto on huikea; yli 60 kirjaa. Hän kirjoitti satoja novelleja ja tuhansia lehtiartikkeleja. Aiemmin kirjailijan tuotantoa on suomennettu Unkarin malliin-nimiseen tekstikokoelmaan vuonna 1998 sekä Suomi-Unkari -lehteen.

Vaikka unkarilainen maisema ei ehkä ole suoraan verrannollinen Tuhannen ja yhden yön taruihin, en voinut sille mitään, että päässäni soi Nikolai Rimsky-Korsakovin upea Šeherazade joka kerta kun luin kokoelmaa tai ajattelin novellien Sinbadia ja tämän naisseikkailuja. Krúdyn novellit lumosivat minut täysin. Toivon vilpittömästi, että joku kustantamo keksisi kääntää enemmänkin Krúdyn tuotantoa, sillä tämä on parasta novellistiikkaa, mitä olen aikoihin lukenut!

Kategoria(t): Kirjallisuus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>