Vuoden Tiedekynä 2013

Koneen säätiö on jakanut vuodesta 2010 lähtien vuosittain Vuoden Tiedekynä -palkinnon ansioituneesta tieteellisestä artikkelista. Tänä vuonna palkinnon sai kirjallisuuden- ja musiikintutkija sekä pianisti Laura Wahlfors artikkelillaan ”Couranten hidastettu juoksu. Roland Barthes ja musiikki kirjoittajan inspiraationa”, joka julkaistiin Musiikki-lehden numerossa 3-4/2012.

Aiempina vuosina palkinto on jaettu useamman kirjoittajan kesken, mutta tällä kertaa Wahlfors vei koko potin. Menneiden vuosien Vuoden Tiedekynä -palkinnon saaneita ovat mm. Pauliina Haasjoki sekä Kimmo Ruosteenoja.

Tänä vuonna voittajan 12 finalistista valitsi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi. Nummi kuvaa voittoperusteissaan Wahlforsin artikkelia muun muassa näin:

”Vaikka kirjoitelman tyyliasu on esseistinen, kevyt ja intiimi, se pohjautuu aihepiirin varmaan tiedolliseen ja taidolliseen hallintaan sekä tieteellisen tutkielman lujaan rakenteeseen, jota ryydittävät niin henkilökohtainen kokemus kuin teoreettiset ja filosofiset sivupolut.”

Kilpailuun tarjottujen tekstien parhaimmisto todisti, että humanististen alojen tieteelliset julkaisut ovat eloisia. Sen sijaan yhteiskunnallistieteellisten artikkeleiden puuttuminen ehdokkaista kummastutti Nummea.

Esiraadin valitsemien finalistien tarkasteleminen tuotti iloa ja mielihyvää. Mukana oli jopa kaksi Idäntutkimuksessa julkaistua artikkelia, (kirjoittajina Pekka Pesonen ja Osmo Jussila). Myös filosofinen aikakauslehti niin&näin oli ansioitunut ja päässyt finaaliin Ilpo Helénin kirjoittamalla artikkelilla.

Palkintopuheessaan Wahlfors painotti, kuinka tärkeää on, että tutkimusta tehdään myös suomeksi. Englannin kieli on vallannut tieteellistä alaa, ja nykyisin miltei oletetaan, että tutkimus tehdään muulla kuin suomen kielellä. Hän kertoi puolustaneensa kielivalintaansa myös omassa väitöstilaisuudessaan.

Olen asiasta samaa mieltä hänen kanssaan: suomeksi tulee olla tarjolla tasokasta tutkimuskirjallisuutta. Mikäli kaikki tehdään automaattisesti englanniksi, jäävät tieteelliset tekstit helposti tiedepiirien ulkopuolella olevien lukijoiden saavuttamattomiin. Tutkimukset saavat ehkä laajemman yleisön, mutta suomen kielen tieteellisen sanaston kehittymisen kustannuksella. Haluammeko sitä?

Tällä hetkellä olen erittäin ylpeä suomalaisesta tieteellisestä journalismista, Idäntutkimuksesta sekä siitä, että Suomessa on tahoja, jotka haluavat tukea arvokasta tutkimustyötä.

Kaikki Vuoden Tiedekynä 2013 -finalistit:

Olli Heikkinen: Kansakunnan virittäjät, Historiallinen aikakauskirja 1/2013
Elisa Heinämäki: Kuolen kun en kuole. Mystiikka ja kuolemanvietti, Tiede & Edistys 3/2012
Ilpo Helén: Lumo, himo, tuho. Querelle ja rivouden rituaali, Niin & Näin 2/2013
Janne Ikäheimo: Uusmuinaisjäännökset turistirysinä Perämeren itärannalla – kivikuvio, kirkko vai valtamerilaiva?, Faravid 35, 2011
Osmo Jussila: Miksi Venäjä on erilainen?, Idäntutkimus 3/2012
Markku Kangaspuro: Salaista kaupankäyntiä Karjalalla, kirjassa Takaisin Karjalaan (toim. O. FingerroosM. Häyrynen, 2012)
Asko Lehmuskallio: Katson sinua verkottuneen kameran välityksellä, Tiede & Edistys 2/2011
Pekka Pesonen: Murhan etiikka, Idäntutkimus 1/2012
Panu Raatikainen: Teon teoria ja historiallinen selittäminen, Tiede & Edistys 4/2011
Jaakko Suominen: Koneen tuoksu, Tekniikan Waiheita 4/2011
Laura Tyysteri: Sukupuolen merkitseminen Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sanakirjan nais- ja mies-alkuisissa yhdyssubstantiiveissa, Sananjalka 53, 2011
Laura Wahlfors: Couranten hidastettu juoksu. Roland Barthes ja musiikki kirjoittajan inspiraationa, Musiikki 3-4/2012

Kategoria(t): Kirjallisuus, Klassinen musiikki Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>